Äh. Miksen osaa olla normaali? Sellainen, jota poikaystäväni voisi rakastaa häpeämättä. Ja vielä kun suutun niin helposti, jos hän vihjaisee huonosta käytöksestäni. Tai sanoo, ettei nyt jaksaisi pelata minun peliäni. Minä taas haluan ja vaadin ihmisiä tekemään kuten pelini säännöt käskevät.

Miten kukaan voisi oikeasti tietää, mitä pitää sanoa tai miten pitää olla, jotta minä olisin tyytyväinen?